Keusotesta, sotesta ja taloudesta

Kirjoitin alkukeväästä Keusoten huomattavasti ennusteet ylittävästä tilinpäätöksestä.

https://www.mimmilauniala.net/l/keusotesta-ja-soten-kustannuksista/

Loppukeväästä ilmestyi Keusoten talouden tasapainottamisohjelma. Tilinpäätösennuste tälle vuodelle julkaistiin nyt elokuussa, jossa ennakoidaan reilut kahdeksantoista miljoonaa alijäämää. Joskin luvut varmasti vielä elävät vuoden loppuun saakka.

Koronan aiheuttamat kustannukset ovat suuret,

niiden ennakoidaan nousevan jopa kahteenkymmeneenviiteen miljoonaan tältä vuodelta. Valtio on luvannut ne täysimääräisenä korvata. Esimerkiksi tilinpäätösennusteessa mainittua asiakasmaksujen alittumista neljällä miljoonalla ei käsitykseni mukaan voi suoraan koronakustannuksiksi laskea eikä niistä tule korvauksia.

Keusoten strategia perustuu Lean-johtamisjärjestelmään

"Lean pyrkii siihen, että oikea määrä oikeanlaatuisia oikeita asioita saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan ja oikean laatuisena. Samaan aikaan vähennetään kaikkea turhaa ja ollaan joustavia sekä avoimia muutoksille". - lähde Wikipedia.

Tämä kuulostaa sujuvalta ja hyvältä strategialta sekä tavalta tavoitella niin hyvää palvelua kuntayhtymän asukkaille, kuin joustavaa ja hierarkiaa karsivaa johtamista henkilöstölle. Henkilöstön kannalta tuki itseohjautuvalle työotteelle ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erityisen merkityksellisiä.

Keusoten tuottavuusohjelmassa on mielestäni erinomaisia toimenpiteitä, jos jotain nostaisin niin erityisesti sähköisten palvelujen laajennukset,

ja ylipäätään jatkuvan työn ja palvelujen kehittämisen kaikilla osa-alueilla. Kuten aiemminkin olen puhunut mittareista ja niiden merkityksestä, puhun taas. Tavoitteita pitää mitata sellaisilla mittareilla, joilla on aidosti mitattavissa se mihin suuntaan tavoite kehittyy, sekä olla valmiutta muokata tarpeen mukaan prosessia- joka on myös yksi Lean-johtamisjärjestelemän keskeisistä arvoista.

Saadaanko näillä tuottavuusohjelman toimenpiteillä tavoiteltuja säästöjä, siinä ajassa missä niitä haetaan?

Kun katsoo tämän hetken lukuja, jotka ovat luettavissa päätöksentekoelimien julkisista pöytäkirjoista, niin ei saada. Mikä ei vähennä sen arvoa, että toimenpiteistä useat ovat silti hyviä ja vaikuttavat pitkällä aikavälillä talouskehykseen. 

On tosiasiallista, että talouden kiristyessä on tehtävä valintoja.

Jos prioriteetti pitää asettaa, niin priorisoin palvelun saatavuuden. Saatavuudella tarkoitan kohtuullisessa ajassa saatua ajanvarausta sosiaali- tai terveydenhuollon palveluista. Kohtuullisella ajalla tarkoitan, että akuutit asiat saadaan hoidettua samana päivänä, puoliakuutit viikon kuluessa. Arvion siitä mikä on akuuttia tekee terveyden- tai sosiaalialan ammattilainen.

Meidän terveyspalvelujen rakenne ja suunta on lähipalveluja karsivaa,

siitä pitäisi pystyä puhumaan suoraan. Olemme jo linjanneet ja tehneet päätöksiä, joissa koko ajan kasvava määrä palvelua on internetissä eli sähköisinä palveluina. Saman katon alle pyritään sijoittamaan paljon erilaisia palveluja, jotka parhaimmillaan tuottavat synergiaetua sekä tukevat ajatusta "Yhden luukun palvelusta"- joka on tavoitteena asiakasystävällinen

On tärkeää, että meillä olisi infra, joka palvelee tätä tavoitetta. Julkinen liikenne, jolla pääsee paikan päälle ja sujuvat reitit eri kulkuvälineille.

Meidän kuntapäättäjien pitää kyetä tarkastelemaan Keusoten aluetta kokonaisuutena, joka tarjoaa meille koko alueen sotepalvelut. Jos katsomme vain oman kuntamme näkökulmaa, niin on riskinä, että se haittaa palvelujen kehittymistä.

Valtion tasolla lähdimme rakentamaan sote-uudistusta, koska tarvitsemme laajemmat hartiat kannattelemaan sote-palveluja. Tavoite on, että jokainen suomalainen saisi laadukkaat ja oikea-aikaiset sotepalvelut. Samalla tavoin Keusoten tarkoitus on kannatella alueellista palvelujen saatavuutta

Olen lukenut paljon kannanottoja siitä, miten Keusoten kunnissa koetaan, että itse kuntana saisimme palvelut paremmin ja edullisemmin. Sinänsä perusteltua argumentoida näin, en kuitenkaan ole aivan varma perustuuko tämä ajatus muihin laskelmiin kuin nostalgiaan?

Kuntakohtaisia eroja kustannuksissa on kyllä, mutta emme voi myöskään peilata sote-menoja menneeseen aikaan.

"Väestörakenteen muutoksen perusteella sotemenojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä keskimäärin 20 prosenttia (nykyrahan arvossa maakunnittain 7-30 %). Menojen vuotuinen kasvu on THL:n ennusteen mukaan suurinta voimakkaan väestönkasvun maakunnissa. Maakunnat eroavat toisistaan paljon. Sote-kustannusten ennustetaan kasvavan nopeimmin Uudellamaalla" ( Lähde: THL julkaisu 2018)

Ja tämä tilanne oli jo ennen korona-ajan tuomia lisähaasteita.

Erityisesti Järvenpäässä sotemenot ovat suuret, verrattuna muihin Keusoten kuntiin ja voi myös kysyä, teimmekö realistista budjetointia Järvenpään osalta vuodelle 2020?

Yksi tärkeä seikka Sote-kustannusten osalta on, että noin 10% palvelujen käyttäjistä tekee 80% prosenttia sotepalvelujen kustannuksista. Suunnitellussa valtakunnallisessa soteuudistuksessa on tähän erityisesti kiinnitetty huomiota palvelujen rakenteessa ja pidemmällä aikavälillä olisi odotettavaa, että se vaikuttaa myös kustannusten kehittymisen. Toivottavasti myös Keusote huomioi tämän niin palvelujen tuottamisessa kuin henkilöstön resursoinnissa.

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa ihmisiä ei jätetä kadulle kuolemaan, näin kärjistetysti ilmaistuna. Lainsäädäntö ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. 

Jos ennaltaehkäisy ja perusterveydenhuolto ei ole oikea-aikaisesti ollut syystä tai toisesta tavoitettavissa, me pidämme huolta ihmisestä viimeistään erikoissairaanhoidossa, joka on kallein palvelun muoto.

Sotemenot tulevat siis kasvamaan vuoteen 2030 saakka ja meidän on siitä selvittävä.

Me voimme vaikuttaa siihen, kuinka jyrkkä tuo kasvukäyrä on. Sillä miten hyvin kunnat hoitavat varhaista puuttumista haasteisiin sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on suuri merkitys niin talouden kuin hyvinvoinnin näkökulmasta. Sillä miten sujuvat rajapinnat luodaan tuleviin sote-alueisiin, on suuri merkitys.

Tälläkin hetkellä kuntien tehtävä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sillä miten sitä hoidamme, on aina valtava merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin.

Odotan pian valtakunnallista soteratkaisua voimaan, sekä toivon realismia ja kykyä laajaan näköpiiriin Keusoten päättäjiltä.