Keusoten palkkausjärjestelmä

Tämä kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 11.1.2021

Kirjoitin tammikuussa 2019 Keusoten palkkausjärjestelmän rakentamisesta sekä tulevasta palkkojen harmonisoinnista Keski-Uusimaa lehteen, toimin silloin vielä Tuusulassa SuPerin pääluottamusmiehenä.

"Keusoten syksyn 2018 ylikunnallisissa yhteistoimintatapaamisissa meillä on ollut yhteinen näkemys työnantajan kanssa siitä, että työn vaativuuden arviointijärjestelmä (TVA) pitää rakentaa huolellisesti, siinä pitää olla eriteltynä selkeästi työnkuvat ja vaativuustasot.

Näin itse taulukkoa on helppoa tarkastella, määritellä palkkaus, ja työtehtävien muuttuessa palkkaa on helppoa tarkastella uudestaan." - 25.1.2019

Kirjoitus on luettavissa kokonaisuutena 

https://www.mimmilauniala.net/l/keusote/

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan tilannetta nyt kaksi vuotta myöhemmin.

Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus tehdä palkkausjärjestelmä ja sitä luonnollisesti pyritään tekemään yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

Hyvä yhteistyö ja ymmärrys siitä, että konsensusta haettaessa on myös tehtävä kompromissiratkaisuja, on olennaista.

Keusoten ja ammattijärjestöjen pyrkimys oli rakentaa järjestelmä yhdessä mutta tämä ei valitettavasti onnistunut. Ammattijärjestöt eivät voineet hyväksyä palkkausrakenteen muuttamista niin, että kaikilla on sama tehtäväkohtainen palkka ja palkkojen erotukset olisi maksettu henkilökohtaisina lisinä.

Tämä palkkarakenteiden korjaaminen henkilökohtaisilla lisillä aiheuttaisi aikamoisen palkkahimmelin sekä ikuisen kysymyksen siitä onko lisät reilusti jaettu, mihin ne perustuvat? Sekä se laskee palkkojen mediaanitasoa.

On tärkeää, että palkkausjärjestelmä on läpinäkyvä ja selkeä, sekä perustuu selkeisiin työnkuviin ja työn vaativuuden arviointiin. Tämä on kaikkien etu.

Miten sitten kävi?

Keusoten palkkausjärjestelmä hyväksyttiin loppuvuodesta 2020 viranhaltijapäätöksenä. Ammattijärjestöt ovat jättäneet käsittelyn aikana useaan kertaan erimielisyyslausunnon siitä, että eivät hyväksy palkkausjärjestelmää liitteiden III ja IV osalta - joissa määritellään terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon henkilöstön palkat, (pois lukien lääkärit, joilla on oma sopimus.) Liitteissä III ja IV on molemmissa neljä eri palkkatasoa.

Lopputulemassa valitettavasti on huomattavia epäkohtia, tässä muutama esimerkki

Toimivassa palkkajärjestelmässä tehtäväkohtainen palkka rakentuu ensisijaisesti työnkuvan sekä työn vaativuuden määrittelystä, ja tehtäväkohtaisen palkan pitäisi olla palkkausjärjestelmän suurin tukirakenne. Koska tehtäviä on sote-alalla monenlaisia, on tärkeää, että palkkatasoja on riittävästi liitteiden sisällä.

Keusotessa on yhä samaa työtä tekevillä työntekijöillä eri nimikkeitä, eikä kaikille niistä ole määritelty työnkuvaa. Työn vaativuuden arviointi, eli TVA on osittain siis yhä tekemättä.

Kun samaa työtä tekevillä on eri tehtävänimikkeitä tämä aiheuttaa yksiköissä palkkaeroja, sekä tekee haastavaksi rakentaa palkkatason, joka kohtelee kaikkia samaa työtä tekeviä samanarvoisesti.

Se, että työntekijältä puuttuu työnkuva, on jo itsessään epäkohta.

Sairaanhoitajalla palkkatasolla I on tällä hetkellä pienempi palkka kuin lähihoitajalla tasolla III

• lähihoitaja tasolla III ottaa suoniverinäytteitä, mutta sairaanhoitajalla tämä kuuluu perustehtävään ja lähihoitajalla taas ei. Ei kuitenkaan voi olla tarkoituksenmukaista, että se aiheuttaa tämän kaltaisen palkkausepäkohdan.

Olisiko määrittelyä helpottanut, jos liitteiden sisällä palkan määrittelyssä olisi useampi kuin nuo neljä vaativuustasoa? Itse näen että olisi, ja samaa olivat toivoneet myös ammattijärjestöt neuvotteluissa.

Vammaispuolen lähihoitaja on palkkaliitteessä IV ja terveydenhuollon puolella lähihoitaja on liitteessä III, tämä aiheuttaa sen, että vammaispuolen lähihoitajalla on jatkossa 220e pienempi palkka.

Uusi matalampi palkka koskee uusia palkattavia työntekijöitä. Työn vaativuus vammaispuolella on tutkintovaatimuksineen lähtökohtaisesti sama kuin terveydenhuollon puolella. On kovin haastavaa löytää perusteluja näin suurelle palkkaerolle, kuten on varmaan haastavaa löytää jatkossa työntekijöitäkin.

Vaikuttaa näin ulkopuolelta tarkasteltuna, että tällä kertaa ei onnistuttu järjestelmän rakentamisen tavoitteissa. Keskimääräinen palkkataso on nyt matalampi ja epäkohtia on huomattavasti.

Palkkausjärjestelmää voidaan toki jälkikäteen tarkastella ja korjata ja on myös ymmärrettävää, ettei näin isossa projekteissa kerralla saada valmista. On kuitenkin vaikea nähdä, miksei selkeisiin ja isoihin valuvikoihin puututa jo perustaa tehdessä.

Toivon parempaa uutta vuotta, sekä tehokkaita toimia valuvikojen korjaamiseksi.