Valtuustopuhe toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2018

21.05.2019

Tässä puheenvuoroni ja ryhmäpuheenvuoromme,  Järvenpään tilinpäätöksestä ja  toimintakertomuksesta 20.5 valtuuston kokouksessa. Se oli myös viimeinen puheenvuoroni valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin kokouksessa kaupunginhallituksen jäseneksi 1.6.2019 alkaen. Olen onnellinen ja otettu tästä luottamuksesta.

Mitä muuta tässä  sanoa, kuin että lupaan tehdä parhaani, perehtyä asioihin ja olla mahdollisimman avoin päätöksenteon suhteen.

Mutta tässä puheenvuoro, osittain lyhenneltynä, puhujapöntössä kun tulee aina puhuttua enemmänkin kuin paperilla on.


"Viime vuosi oli tapahtumarikas, niin toimintojen, päätösten kuin talouden osalta. Teimme Järvenpään valtuustossa useita hyviä ja onnistuneita linjauksia sekä päätöksiä. Näkemyseroja oli myös paljon, enemmistön kanta ratkaisi, kuten demokratiassa on tapana.

Jouduimme vaikeiden ja yllättävien tilanteiden eteen, esimerkiksi Perhelä-projektissa, sekä yllättävien tilanteiden eteen koulujen purkupäätösten kanssa. Prosessissa fokus mielestäni pysyi siinä, että lapsilla ja nuorilla olisi terveelliset tilat päivähoidossa ja kouluissa.

Koulujen purkamiset ja uusien rakentamiset vaikuttavat luonnollisesti siihen, että investoinnit viime vuodelta/vuosilta ovat valtavan suuret.

Tämä taas vaikuttaa siihen, että investointien poistot tilinpäätöksen vuosikatteesta, tulevat olemaan korkeat pitkään.

Maa ei lisäänny, joten valtuustoryhmämme pitää hyvänä linjausta siitä, ettei maanmyyntituottoihin tukeuduta talousarviossa niin vahvasti, kuin viime vuosina olemme tehneet talouden tasapainottamisen nimissä. Kuten voi tilinpäätöksestä todeta, maanmyyntitavoitteet viime vuodelle olivat liian kunnianhimoiset.

Jokaisen infra-investoinnin tulisi olla tuottava, seurattavissa, sekä säännöllisesti raportoitu.

Käyttöön otettu kymmenen vuoden investointiohjelma on hyvä uudistus, muutenkin tapa tarkastella taloutta yhä tarkemmin pitkällä tähtäimellä ja suunnitelmalla.

On toivottavaa ettei samankaltaisia yllätyksiä, kuin useamman koulun purkaminen muutaman vuoden sisään tulisi enää koskaan.

On olennaista, että kaupunki pitää hyvää huolta kiinteistöistään.

On myös olennaista, että kaupunki pitää hyvää huolta asukkaistaan.

Kuntatalouden näkymät ovat kovin tiukat, tarkastellen mitä vain yhteenvetoa ja analyysia. Kun kasvamme voimakkaasti ja esimerkiksi verotulojen nousu tulee viiveellä näkyviin kaupungin taloudessa, ovat haasteet suuret.

Tuleva Suomen hallitus omalta osaltaan voi linjauksillaan vaikuttaa kuntataloutta vahvistaen, tai sitä yhä enemmän haastaen.

Valtuustoryhmämme on usein kysynyt perustettujen yhtiöiden kuulumisia. Tammikuussa 2017 valtuusto päätti perustaa ruoka- ja siivouspalveluyhtiö Jatsin. Päätösesityksen keskeisimmät perustelut, yhtiön perustamiselle, olivat talouden tasapainottamisohjelma ja Suomen hallituksen suunnitelmat yhtiöittämisistä Soten yhteydessä. Säästötavoite oli 700 000 euroa.

Valtuustoryhmämme toivoo seikkaperäisempää yhteenvetoa yhtiöiden toiminnasta, jota myös peilataan yhtiöittämisille asetettuihin tavoitteisiin.

Talouden mittareiden kaikilla palvelualueilla on oltava konkreettisia ja selkeitä, joiden avulla voimme jälkikäteen, sekä parhaimmillaan reaaliaikaisesti, tarkastella sitä ovatko valintamme ja suuntauksemme onnistuneita. Sekä mitä voisimme tehdä paremmin.

Ja toisaalta kaikkea ei voi mitata vain talouden näkökulmasta.

Myös hyvinvoinnin mittarointi on äärimmäisen tärkeää.

Kuntayhtymä Keusoten ollessa mahdollisuus tuottaa palveluja yhä paremmin, on kuitenkin olennaista että kunnat ymmärtävät, ettei kuntayhtymä ole säästöautomaatti joka takaa säästön sote-palveluissa, varsinkaan lyhyellä aikavälillä.

Keusoteen on viitattu puheissa erillisenä yhtiönä, jota voimme ohjata omistajaohjauksen keinoin.

Keusote on yhtä kuin meidän sosiaali- ja terveyspalvelut, omistajaohjaus on käytännössä sitä, että määritämme minkä tasoisia palveluja kuntalaiset saavat, ja millä hinnalla he ne saavat.

Jotta kustannustehokkuutta voi ajan myötä muodostua, se vaatii alussa satsausta mm. ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ilahduttavaa, että kävijöitä mm. kulttuuritapahtumissa on ollut odotettua enemmän. Suvirannan ostaminen kaupungin omistukseen, oli hyvä ja tärkeä päätös.

Tänä aamuna olin maakuntahallituksen kokouksessa, ja annoimme lausunnon Järvenpään yleiskaavaluonnoksesta. Oma huomioni kiinnittyi lauseeseen joka lausuntoesityksessä oli:

"Rantatien kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja sillä on erityistä merkitystä sekä Järvenpään että koko Uudenmaan vetovoimaisuuden kannalta. Uudenmaan liitto katsoo, että maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden ja Ainolan aseman ympäristön kehittämisen yhteensovittaminen tulee tehdä erityisen huolellisesti."

Huomasin hymyileväni tätä lukiessani. Kyllä, meillä todellakin on ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja ainutlaatuinen kotikaupunki!

Mutta,

Järvenpään tilinpäätös oli 12 miljoonaa alijäämäinen, se on todella paljon. Miten me turvaamme järvenpääläisille palvelut, infran ja toimivan hyvän kaupungin?

Miten sote-uudistuksen kaatuminen vaikuttaa tuleviin vuosiin, tilinpäätöksessäkin mainitaan että se vaikuttaa, mutta miten?

Me vasemmistossa haluamme yhteistyöllä pitää Järvenpään hyvinvoivana kaupunkina, jossa on jokaisen hyvä elää, sekä lisätä kuntalaisten osallisuutta päätöksentekoon.

Lopuksi valtuustoryhmämme haluaa kiittää kaikkia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatijoita, sekä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä."