Tulevat hyvinvointialueet

Tulevissa hyvinvointialueen vaaleissa valitaan päättäjät, joiden vastuulla on sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Hyvinvointialueen valtuusto sekä hallitus päättävät, mihin rahat kohdistetaan.

Soten tuntemuksesta ja substanssista, eli juuri tämän alan tieto- ja taitoperustasta, on luonnollisesti paljon hyötyä päätöksen teon tueksi. Harvalla on kuitenkaan osaamista kaikista soten osa-alueista, pelastustoimesta sosiaalityöhön ja vanhusten hoivasta akuuttilääketieteeseen sekä mielenterveyspalveluihin.

On siis perehdyttävä isoihin palvelukokonaisuuksiin, jotta ymmärrys kokonaisuudesta muodostuu. Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskevat päätökset eivät voi perustua vain lyhyen tähtäimen kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.

Tällä hetkellä ruuhkaa on lähes jokaiseen palveluun, ja hoitovelkaa on kertynyt koronan myötä yhä lisää. Olemme jo kriisin keskellä.

Ovatko palvelut saavutettavissa ja saatavilla kaikille tulevaisuudessa?

Tästä ovat tulevien hyvinvointialueiden päättäjät vastuussa, mutta myös eduskunnan päätökset toistaiseksi linjaavat soten rahoitusta. Lisäksi pohjana ovat kuntien päätökset ja valinnat.

Kuntien vastuulla on yhä asukkaiden hyvinvointi, ja sen tueksi tarjottu tuki sekä aktiviteetit ovat suuressa roolissa, kun mietitään ennaltaehkäisevän työn merkitystä palveluntarpeen muodostumiseen hyvinvointialueille.

Itseäni hämmästyttää, että toistaiseksi ei ole nähtävissä selkeää talouden mallia, joka toimii kannustimena kunnille hoitaa hyvinvointitehtävät erityisen hyvin.

Etäpalvelut tulevat laajenemaan ja lisääntymään, tämä on hyvä asia. Etäpalveluissa on myös paljon hyvää. Valinnat pitää vain tehdä järkevästi, palvelun toiminnallisuus, ei talous edellä.

Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista eivät ole lähipalveluja ja on tärkeää, että myös julkinen liikenne sujuvasti kuljettaa ihmisen palvelujen äärelle.

Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset siis nivoutuvat yhteen.

Kunta-alaa syytetään usein kankeasta tavasta toimia ja kyllä se välillä myös pitää paikkansa.

Kankeus perustuu useammin vakiintuneisiin käytäntöihin toimia kuin lakiperustaan.

Organisaation ylin johto valuttaa alaspäin mallit, joilla johdetaan. Perustuuko toiminta luottamukseen ja yhteistyöhön vai hierarkiaan on valinta.

Sanonta "pysyvää on vain muutos" kuvaa hyvin nykytilannetta.

Muutosten johtaminen hyvin läpi organisaation on aina haastavaa ja siihen sisältyy niin riskejä kuin mahdollisuuksia. Johtajilla pitää olla riittävä kompetenssi johtaa jatkuvaa muutosta, se on tärkeämpi ominaisuus kuin substanssiosaaminen.

Työntekijöiden sitouttaminen muutokseen on merkittävin asia onnistuneen lopputuloksen kannalta

Työtekijöiden hyvinvoinnin vaalimisen pitäisi olla organisaation sisäinen ykkösprioriteetti, koska palvelun asiakkaille tarjoavat työntekijät.

Päälle liimattu hymy, jota pyydetään tarjoamaan asiakkaille, ei kauan jaksa nykiä kasvoilla, jos taustalla on kokemus siitä, ettei ole arvostettu, työ kuormittaa ja kiire on jatkuvaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa

"Työnantajasektoreista erottuu erityisesti kunta-ala. Sen palkansaajista (59 %), selvästi useampi kuin muiden sektoreiden palkansaajista koki kroonista väsymystä. Esimerkiksi teollisuudessa vastaava osuus oli 38 prosenttia. "(Työolobarometri 2020).

Barometrissä myös todetaan sen olevan merkille pantavaa, että kuntasektorin palkansaajilla oli vähiten vaikutusmahdollisuuksia kaikkien barometrissä kysyttyjen työn osatekijöiden suhteen. Kun taas se, että omaan työhön voi vaikuttaa, on laajasti todettu ja tunnistettu olevan merkityksellinen työhyvinvoinnin tekijä.

Kunta-alalla yleisesti sekä tulevilla hyvinvointialueilla, on löydettävä yhä parempia keinoja ja ratkaisuja tukemaan työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä.

Hyvinvointialuetta varten meillä on onneksi hyvät pohjarakenteet olemassa sekä sopivan kokoinen palvelualue, jota on Keusoten myötä muutama vuosi jo rakennettu. Rakenteita, toimintoja ja johtamista on vain yhä kehitettävä ja niiltä on vaadittava enemmän.

Hyvinvointialueet tarvitsevat poliittisen johtoon asiaansa perehtyneitä ja yhteistyöhön kykeneviä päättäjiä, jotka kehittävät alueellisesti, eivät vain oman kunnan näkökulmasta.

Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on oikeus hyviin sote-palveluihin.

(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 12.12.2021)