Järvenpää/Resurssiviisauden seurantaraportti 2022
Resurssiviisaustiekartta
Kiitos kaikille tiekartan raportin laatimiseen osallistuneille.
Raportti on laadittu visuaalisesti miellyttäväksi ja on selkeä sekä helppolukuinen.
Johdannossa on hyvin tuotu esiin, miten laajasta työstä on kyse
Siinä missä tarvitaan laajat sidosryhmät ja koko kaupungin organisaation sitoutumista tavoitteisiin, ovat tavoitteet tiiviisti kytköksissä seudullisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin päätöksiin ja kehitykseen.
Mielenkiintoista luettavaa ja mielenkiintoinen läpileikkaus toimista eri palvelualueilla.
Raportissa myös todetaan "Toimenpiteiden edistymisestä huolimatta Järvenpään tavoitteet olla hiilineutraali vuonna 2035 ja jätteetön ja kestävän kulutuksen kaupunki vuonna 2050 edellyttävät, että resurssiviisaustyötä tehdään jatkossa entistäkin määrätietoisemmin ja vaikuttavammin."
Muutama nosto
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi kerrotaan seuraavaa, että jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja kaupungin alueella.
Lähiluonto, ei pelkästään lähiluonto vain ne kaikki istutetut puut ja pienetkin viheralueet ovat tässä tärkeitä.
Tavoitteet ja mittarit
Yhteensä kaupunkiorganisaatiossa on tunnistettu 119 toimenpidettä, joilla edistetään resurssiviisaustavoitteita vuosina 2020–2023. Toimenpiteet ovat edistyneet hyvin vuonna 2022. Kaikista toimenpiteistä jo 68 % on vähintään toteutus tai toimeenpanovaiheessa. Toimenpiteistä 39 % on valmiita tai pysyviä toimintatapoja, kun vielä edellisenä vuonna vastaava osuus oli 23 %. Monet toimenpiteistä ovat pitkäjänteisiä ja ne tulevat todennäköisesti jatkumaan myös suunnittelukauden yli. Priorisointia toimenpiteissä olisi varmasti hyvä tehdä.
"Vuonna 2019 hyväksytyssä Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa asetettiin tavoitteeksi, että Tuusulanjärven ekologinen tila olisi hyvä vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä tila on tyydyttävä, kun vielä muutama vuosi sitten se oli välttävä".
Tavoitteena vuoteen 20230 raportissa on, että" Tuusulanjärven sekä pienvesien ja pohjavesien tila on hyvä. Tuusulanjärvi on kaupunki- ja luonnonympäristön ydin."
Me olemme kehittäneet rantapuiston ympäristöä valtavan paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, pidemmältäkin ja se on monella tavoin keskeinen keidas. Järven kunto on merkittävä asia.
Muistutuksena historiaa - Jätevedet rehevöittivät järven pahoin 1960- ja 70-luvuilla. Järvenpään, Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Tuusulan kunta perustivat 1976 Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntainliiton (nyk. liikelaitoskuntayhtymä) huolehtimaan jätevesien siirrosta ja puhdistamisesta keskitetysti. Tuusulanjärvellä toteutettiin 1990-luvulla kunnostusmahdollisuuksien arvioimiseksi laajoja tutkimus- ja selvitystöitä. Järven kunnostustyöt organisoitiin 1999 tuusulanjärvi-hankkeeksi, jota kuntayhtymä koordinoi. On ollut valtionavustuksia ja kunnat
Me emme ole pitäneet Tuusulanjärvestä riittävän hyvää huolta, ilman yhteistyötä Tuusulan kanssa se ei toki onnistukaan. Meidän pitää kuitenkin kyetä parempaan.
Palataan raporttiin
On aina ilahduttavaa, kun kehittämistyötä tehdään pitkällä jänteellä ja saadaan luotua uusia toimintatapoja.
Jo aiemmin noussut eteen, hankinnoissa esimerkiksi voidaan edistää huomattavasti niin, että jo kriteereissä on määritelty kestävän kehityksen arvot. Siinä missä tapahtumatuotannossa voi olla määrittävänä tekijänä ympäristöohjeet ja kestävän kehityksen arvojen noudattaminen.
Järvenpää on eläväinen kulttuurikaupunki, jossa on paljon tapahtumia, ja tapahtumatuotannon tuominen osaksi tiekarttaa on todella tärkeää.
Nostaisin vielä yhdet teeman ja se on tavoite "Kaupunkirakenne ja liikkuminen Tavoitteena on yhdyskuntarakenteeltaan eheä ja raideliikenteeseen vahvasti tukeutuva kaupunki, jossa liikkuminen on vähäpäästöistä ja yhtenäinen viheralueverkosto helposti saavutettavissa." Polkupyöräily-ystävällinen kaupunki tukee tätä, viheralueet ym. Entäs HSL? Aihe on nyt roikkunut muutaman vuoden linjaamattomana asiana.
Hieman kärjistettynä ehdotuksena, me voisimme hankkia ristikydön alueen radanvarresta itsellemme, jonka kehittämistä Tuusula vuodesta toiseen siirtää. Kun menet junalla Helsinkiin, niin tunnistat alueen radanvarressa siitä, että se on se pätkä pelkkää metsärämeikköä Järvenpään ja Keravan välissä.
Toiminnot tiekartassa koko kaupungin tasolla luovat monella tavoin hyvää kehää, vaikka fokus ja lähtökohta ovat tiekartan tavoitteissa niin kyllä toimenpiteet ja uudet toimintamallit luovat monella tavoin hyvää ympärilleen, parhaimmillaan jokainen meistä arvioi omaa toimintaansa.