Puhe Puistokulmassa Vantaalla

07.10.2017

Puheenvuoroni Vasemmiston tapahtumassa Puistokulmassa lokakuussa 2017. Meitä oli kolme puhujaa kertomassa kuinka Vasemmistoliitto toimii kuntapolitiikassa suuren, keskisuuren ja pienen kaupungin näkökulmista. Minua pyydettiin puhumaan keskisuuren kaupungin näkökulmasta.

Olen Mimmi Launiala, kaupunginvaltuutettu Järvenpäässä.

Toimin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, sekä valtuustoryhmän puheenjohtajana.

Olen mukana rakentamassa Keski-Uudenmaan sotea niin valtuutettuna kuin ansiotyöni kautta. Työskentelen Tuusulassa vammaispalveluissa, toimintakeskuksessa työtoiminnan ohjaajana, sekä SuPerin pääluottamusmiehenä.

Toimin henkilöstön edustajana Keski-Uudenmaan Soten vammaispalvelujen alatyöryhmässä.

En puhu Sotesta tällä kertaa sen enempää. Ammattiyhdistyksen näkökulmasta toivon että valtuutetut kiinnittäisivät enemmän huomioita henkilöstön edustukseen yleisesti maakuntien neuvotteluelimissä sekä kuntayhtymissä.

Toimin lisäksi Uudenmaan liiton maakuntahallituksessa, kiitos yhä puolueelle tästä luottamuksesta. Kokouksia on ollut vasta muutama. Viime viikolla meillä oli erittäin mielenkiintoinen konferenssi arktisten alueiden yhteistyöstä. Esittelyt ovat olleet erinomaisia, niin kaavoituksesta kuin Sotestakin, joka elää koko ajan.

"Maakuntahallitus on asettanut Uusimaa-ohjelman 2.0 ja sen ympäristöselostuksen nähtäville ja lähtettänyt lausuntokierrokselle."Uusimaa-ohjelma on askel kohti uutta, vuonna 2020 aloittavaa maakuntahallintoa ja sen strategia- ja visiotyötä. "Ohjelma visioi, että tulevaisuuden Uusimaa on Euroopan virkein ja viilein alue vuonna 2050. Englanniksi tuo jotenkin kuulostaa paremmalta, Cool and the most vibrant reagoin in Europe. Lausuntoaika on 27.9.-2.11.2017.

Maakunnan visio pitkälle aikavälille ja strategiset painopisteet, lähivuosien tavoitteet.

Ilmastoviisaus on mielenkiintoinen sana mutta lopulta melko ympäripyöreä. Se tulee ohjelmasta tutuksi. Hiilineutraali Uusimaa 2050 on tavoite. Kunnilla on lisäksi omia tavoitteita, kuten Hiilivapaa Espoo 2030. Hieno ja kunnianhimoinen tavoite. Seuraavatko muut kunnat perässä? Mikä on Helsingin linjaus?

Maakuntavaltuuston olisi tarkoitus hyväksyä ohjelma joulukuussa.

Suosittelen kaikkia tutustumaan. Uudenmaanliiton nettisivuilta löytyy linkki.

Kysymys kuului: Miten Vasemmisto toimii keskisuuressa kunnassa kuntapolitiikassa ?

On monta tapaa olla vasemmistolainen, hyväksytään se ja muutetaan maailma.

Se on lähtökohta, hyvä ohjenuora omalle sekä sisäiselle viestinnälle. Joskus tuntuu että on kovin helppoa hyväksyä muu maailma ja ihmiset erilaisuuksineen kuin hyväksyä toisemme puolueen sisällä.

Järvenpäässä, reilun 40 000 asukkaan kunnassa Keski-Uudellamaalla on 51 valtuutettua. Meillä on Suomen nuorin valtuuston puheenjohtaja, 23-vuotias sosiaalidemokraatti. Kokoomuksella on 11 paikkaa, SDP:llä 10, paikallisella Plussalla 8 paikkaa, Vihreillä 8, Keskustalla 5, Perussuomalaisilla 4, Vasemmistolla 3 ja KD:llä 2.

Meillä Vasemmistossa on siis kolmen hengen valtuustoryhmä. Mietin mitä nostaisin erityisesti täällä esiin ja juttelin puoluetoverin, valtuustokollega Heini Liimataisen kanssa aiheesta keskisuuri kunta ja tapamme vaikuttaa siinä. Meidän tuntumamme on, että keskisuuressa kunnassa ei aina ole kunnan asiantuntijoita päätöksenteon tueksi kuten suuressa kunnassa. Arvoon suureen nousee asiantuntevuus, jota omasta piiristä ja/tai paikallisosastolta löytyy. Noin muuten en koe yhtä muottia johon asettua. Kunnissa on aina ominaispiirteensä ja agendansa.

Myös sillä on erittäin suuri vaikutus mitkä ovat poliittiset voimasuhteet kunnissa. Mielestäni sosiaalidemokraatit suurena puolueena ovat melko ratkaisevassa asemassa. Ovatko vasemmalla oleva työväenpuolue vai kokoomuksen kumppani ?

Vihreät aavistuksen vasemmalla tai aavistuksen oikealla. Ympäristökysymyksissä onneksi vihreisiin voi luottaa.

Keski-Uusimalla on Keski-Uudenmaan sote. Me rakennamme hallintomallia jossa on kuusi kuntaa, joiden sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinto siirtyy kuntayhtymälle. Tarkoitus oli rakentaa kevyt kuntayhtymä. Nyt siihen ollaan pukemassa mukaan myös palveluiden tuottaminen. Ymmärrän ajatuksen että rakennamme tätä pohjustamaan siirtymistä maakuntaan, henkilöstönkin kannalta, sekä ajatuksen suuremmasta tuotantoalueesta toimivampana.

Silti mitä jos sotea ei tule ? On mahdollista ja toivottavaa että valtakunna Sote kaatuu. Kaikki työ ja meillä olisi kuntayhtymä käsissämme, eli se kannattaa rakentaa hyvin, ei vain välivaiheen ratkaisuna ajatellen. Tämä on yksi skenaario.

Järvenpää kasvaa tällä hetkellä todella voimakkaasti. Investoimme paljon ja lisää uusia asukkaita muuttaa meille. Ehkä hieman liiankin vauhdilla. Uusia kerrostaloja nousee valtavaa vauhtia. Asuntoja on paljon mutta vuokrat ovat korkeita näissä sadoissa uusissa asunnoissa. Haasteellista on yrittää kuntatasolla vaikuttaa siihen nyt, kun päätökset kunnan oman tuotannon supistamisesta on tehty jo aiemmin. Pidän hyvänä asiana että rakennamme ja kehitämme tiiviisti radanvartta. Huolta aiheuttaa se miten palvelut sekä infra pysyvät mukana tässä nopeassa tahdissa. Kannatamme kyllä kasvua. Olemme tarkkana palvelutason suhteen.

Homekouluista sen verran että Järvenpäässä on erittäin kriittinen tilanne. Yksi alakoulu suljettiin viime syksynä äkillisesti. Uuteen suureen yhtenäiskouluun investoitiin 32milj. euroa. Nyt ollaan sulkemassa äkillisesti toinenkin koulu, osa lapsista muuttaa heti toisiin tiloihin opiskelemaan. Kolmas alakoulua siirtyy parakkeihin ensi syksynä ja neljäs yhtenäiskoulu on saanut elinkaarekseen max. 34 vuotta. Henkilökohtaisesti pidän täysin epätasa-arvoisena ratkaisuna lasten osittaista siirtymistä. En näe sen kestävän eettistä tarkastelua mistään näkökulmasta. Niin lasten kuin työntekijöiden näkökulmasta.

Järvenpäässä on lähikuntiin verrattuna suuremmat menot aikuis-sosiaalityössä ja kokonaistyöttömyys alle 10 %. Aikuissosiaalityön kustannukset tuntuvat nousevan koko ajan. Nuorisotyöttömyys sekä toimeentulotuen kustannukset ovat melko korkeat alle 25-vuotiaiden osalta. Koen todella haasteelliseksi löytää budjettia käsitellessä tasapainoa sinne. Mikä osoittaa että me alibudjetoimme emmekä resursoi tarpeeksi.

Varavaltuutettumme Minna-Maria Solanterä (vas.), joka on aiemmin toiminut Valkeakoskella kaupunginhallituksessa ja eduskuntavaaliehdokkaana, sanoi syksyllä eräässä valtuustoryhmän kokouksessa että meidän on hyvä valita taistelumme sillä olemme kuitenkin altavastaajia. Hän ei ole valitettavasti täällä tänään, vaan Tampereella natsien vastaisessa mielenosoituksessa.

Puolueena, jonka kannatus on alle 10%, on luontevaa että olemme usein altavastaajan asemassa. Ja usein vastustamme asioita jotka muut ovat valmiita hyväksymään.

Vastustaa voi monella tapaa, myös tyylikkäästi. Ei aina mutta yleensä.

Että valitaan ne taistelut. Pidän tästä ilmaisusta. Minna-Maria puki sanoiksi sen miten olemme toimineet. Kolmisin vaikuttaminen käy hankalaksi, jos emme neuvottelisi muiden puolueiden kanssa. Ja parhaimmillaan politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, yhdessä yli puoluerajojen.

Tottakai on myös asioita joista emme ole valmiita neuvottelemaan. Vasemmistolainen näkökulma, kuten asiakasmaksukorotukset, päiväkotien ryhmäkokojen suurentaminen ja niin edelleen. Järvenpää yhtiöittää vauhdilla. Sitäkin olemme vastustaneet äänekkäästi. Pohdimme päätöksiä yhdessä valtuustoryhmänä, ryhmäpäätöksiä emme ole tehneet, harvoista asioista olemme eri mieltäkään. Nyt budjetin käsittelyssä, pohdimme tarvitseeko esittää veroäyrin nostoa, katammeko kaikki esimerkiksi kaikki kouluinvestoinnit velkarahalla. Budjettineuvottelut Järvenpäässä ovat olemattomat, ne käydään vain kaupunginhallituksessa. Tämän, mielestäni epäkohdan, olen tuonut myös valtuuston kokouksissa toistuvasti esiin.

Uuden kaupunginjohtajan valinta, edellinen oli Järvenpäässä 25 vuotta. Hallintomalli tulevaisuudessa ? Onko Suomessa tulevaisuudessa kaksi hallintomallia, kaupunginjohtajavetoiset kunnat sekä pormestarimallin valinneet ? Mitä mallia Vasemmisto tulevaisuudessa kannattaa ?

Me olemme mielestäni onnistuneet Järvenpäässä luomaan kuvan että olemme hyviä tyyppejä, yhteistyökykyisiä. Ja sitähän me olemme.