Mihin aluevaltuutettu voi vaikuttaa?
Kirjoitin aiemmin aika laajasti jo tulevista hyvinvointialueista, tässä vielä muutama sana lisää aiheesta.
Aluevaaleihin liittyvissä keskusteluissa tulee toistuvasti esiin tarve selkiyttää poliittisen päätöksenteon ja arvopohjan vaikutusta hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen. Mihin aluevaltuutettu eli päättäjä voi vaikuttaa?
Kun päättäjänä kannan huolta esimerkiksi siitä, tunnistaako ammattihenkilöstö asiakkaan haasteet ja tarpeet riittävät hyvin niin sosiaali- kuin terveyspuolella, tai saako vanhus riittävän määrän kotikäyntejä kotihoidosta, voin vaikuttaa niihin raameihin ja rakenteisiin, jotka taustalla ovat ja palvelua sekä sen tasoa määrittävät.
Päättäjät valmistelevat hyvinvointialueelle strategian, minkä pitää olla riittävän konkreettinen painopisteiden osalta.
Päättäjä voi, ja mielestäni hänen myös pitää, vaatia mittareita, joilla aidosti mitataan palvelujen toimivuutta. Kun on selkeät tavoitteet ja tavoitteille mittarit, tällöin on helpompaa puuttua tilanteisiin, joissa huomataan, että palvelu syystä tai toisesta ei ole toimiva tai budjetti on ylittymässä. Luonnollisesti soten tuntemuksesta on tässä hyötyä.
Tärkein päätettävä asia on mihin käytämme rahaa,
valitsemmeko vahvistaa ja kehittää julkista palvelua, vahvistaa hoitopolkuja ja palvelun sujuvuutta, jossa yksityinen on tukena. Vai valitsemmeko palveluseteliviidakon laajentamisen, jossa myös lopulta vastuussa on kuitenkin julkinen toimija. Minä valitsen tuon ensimmäisen vaihtoehdon, vahvistaa julkista palvelua.
Toinen merkityksellinen asia on organisaation henkilöstö.
Henkilöstö tuottaa asukkaille palvelut, joihin hyvinvointialue sijoittaa rahaa satoja miljoonia vuodessa
Henkilöstö on organisaation arvokkain pääoma, sitä ei mielestäni voi korostaa liikaa.
Jos ja kun asetamme poliittisessa johdossa tavoitteita palvelujen sujuvuudella ja oikea-aikaisuudelle, on meidän oltava valmiita panostamaan henkilöstön osaamiseen.
Hyvän johtamisen, hyvän yhteistoiminnan ja hyvien työolojen osana koko henkilöstölle pitää tarjota hyviä mahdollisuuksia kouluttautua ja kehittää omaa osaamista, säännöllisesti.
Keusoten hallituksen varajäsen, mäntsäläläinen valtuutettu Erkki Laukkanen kirjoitti syksyllä -21 kolumnissaan henkilöstökoulutuksen määrärahojen leikkauksesta. Hän kertoi, että tällä hetkellä koulutusmääräraha vuositasolla Keusotessa on noin 140e per henkilö, kun keskimäärin Suomessa maksetaan koulutusmäärärahoja noin 550 euroa palkansaajaa kohden vuosittain.
Linkki Laukkasen kirjoitukseen on tässä
Tulevalla hyvinvointialueella, on meidän paremmin tunnistettava henkilöstön merkitys organisaation arvokkaimpana pääomana.
Tässä on onnistuttava nykyistä paremmin.
.