Mielipide hoitajamitoituksen lakiin kirjaamisesta

Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt vammaispalveluissa.

Tätä ennen olen hoitajana työskennellyt niin kotihoidossa, vastaanottopalveluissa, terveyskeskuksen akuuttiosastolla sekä vanhusten asumispalveluissa. Aivan urani alussa työskentelin myös päiväkodissa kolme vuotta ryhmäavustajana.

Tässä näkemys pinnalla nyt olevaan keskusteluun vanhusten hoivan hoitajamitoituksesta:

0.7 hoitajamitoitus on osa henkilöstön parempaa työssä jaksamista, sekä asukkaan/potilaan parempaa hoivaa.

Muistan itse miten valmistuneena lähihoitajana annoin itse itselleni erilaisia lupauksia, eettisiä rajoja joita päätin olla alittamatta. Kuten etten koskaan syötä vuodepotilaalle aamiaista niin että hänellä on ulosteet vaipassa. Voin kertoa että tuon yksinkertaisen ihmisarvoa kunnioittavan lupauksen pitäminen on ollut aivan käsittämättömän vaikeaa.

Enkä minä varmasti ole poikkeus, luulen että samantyyppisten ongelmien kanssa painivat kaikki hoitajat. Ne kerrat kun kotihoidossa pohdit vanhuksen eteisessä käynnin yhteydessä että voinko minä nyt ihan oikeasti jättää tuon ihmisen tänne, mitä jos hän ulostaa vaippoihinsa heti kun olen lähtenyt, mitä jos hän menee takaisin sänkyyn heti kun olen lähtenyt ja toisaalta miksi hän istuisi täällä hämärässä asunnossa tuijottamassa ikkunasta ulos yksinään. Mitä jos hän syö taas jääkaapin tyhjäksi tai ei syö ollenkaan, en voi jäädä odottamaan viereen että hän syö. Mitä jos nuo kivut pahenevat ja seuraavaan käyntiin on 12h tuntia aikaa, ei ole mitään kuumaa linjaa lääkärille tai kipupumppua josta lisätä kipulääkettä. Toisaalta jos en nyt jatka matkaa, seuraavalla asiakkaalle on vähemmän aikaa.

Esimerkkejä on loputtomiin. No, eihän se aina sellaista ole, joskus aika riittää asiakkaan luona kohtuullisen hyvin, joskus syöttämiseen on riittävästi aikaa. Mutta liian usein se on jatkuvaa omien ja yhteiskunnan asettamien eettisten raja-aitojen rikkomista, tai hapuilua etiikan rajamailla.

Ihminen, potilas, asiakas, tottuu ja turtuu. Niin hoitaja kuin hoidettava. Epänormaalista tulee normaali. Enempää ei enää osaa odottaakaan.

Parempi vanhustenhoiva maksaa. Se ei tapahdu korulauseilla tai faktoja kauhistelemalla.

Eduskunta päättää sen mihin me verorahoja käytämme ja mistä meidän verorahamme koostuvat. Yksia asia ei poissulje toista.

Kokonaisuuden on oltava ihmisoikeuksia kunnioittava ja hyvää etiikkaa noudattava. Hyvinvointivaltiota tukeva ja tasa-arvoa edistävä.