Katse kohti kansalaisyhteiskuntaa

Kaupunki matkalla kohti kansalaisvaikuttamista?

"Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin. Kansalaisyhteiskunnan voidaan myös määritellä koostuvan kolmanteen sektoriin kuuluvista liikkeistä, kuten kansalaisjärjestöistä, urheiluseuroista, liikeyrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä"

-wikipedia.

Kansalaisyhteiskunta on astunut yhä näkyvämmin esiin viime vuosina. Se varmasti kertoo ajasta, jossa elämme. Ajasta, joka mahdollistaa nopeatempoista ja spontaania osallistumista, toimintaa ja tapahtumia.

Osallistuva budjetointi on tullut osaksi monen kunnan, myös Järvenpään, päätöksentekoa. Otamme varmasti harppauksia eteenpäin yhä osallistavampaan suuntaan. Voimmeko siis tulevaisuudessa nähdä jopa kaupunginosabudjetointia, kaupunginosaparlamentteja?

Osallistamisen ja avoimuuden kautta tulee toivottavasti enemmän näkyväksi, että politiikka on paljon muutakin kuin loputon määrä pykäliä, selvityksiä ja päätöksiä, strategiaa, mittareita ja hallinnon tasoja. Pikkuhiljaa näiden sanojen rinnalle on nousemassa osallisuus, ennakkovaikutusten arviointi, lapsivaikutusten arviointi, kuntalaisosallisuus.

Osallistuin tämän vuoden elokuussa kaupungin verkossa järjestämään kouluverkkokeskusteluun, jossa esiteltiin viranhaltijatyönä tehty esitys siitä, miltä palveluverkkomme voisi tulevaisuudessa näyttää. Tällä kertaa esitys tuotiin suoraan kuntalaisille kommentoitavaksi, ilman poliittista prosessia taustalla. Esitys luonnollisesti herätti myös voimakkaita tunteita sekä kokemuksen siitä, ettei kuntalaisia ole lainkaan kuultu. Koin tarpeelliseksi sanoa keskustelussa, että emme me päättäjätkään ole tätä palveluverkkosuunnitelmaa aiemmin käsitelleet, samalla viivalla tässä olemme.

Varhainen osallistaminen on myös päättäjille uutta ja se luo turvattomuuden tunnetta, ainakin minulle loi. Tämä kaikki informaatio on tuolla kentällä, enkä minä ole etukäteen tietoinen mitä siinä sanotaan. Se vaatii siis totuttelua meiltä kaikilta.

Kun puhumme kuntalaisvaikuttamisesta,

niin silloin kuntalaisten pitäisi valmisteluvaiheessa päästä jo vaikuttamaan omaa elinympäristöä koskettaviin muutoksiin.

Miten tämä järjestetään organisoidusti ja toisaalta ilman turhaa byrokratiaa. Sujuvasti ja osana päätöksentekoprosessia? Koska erinomaisen tärkeää on, että me päättäjät teemme, sekä tuemme, rakenteita, jotka mahdollistavat matalalla kynnyksellä ja sujuvasti järjestää toimintaa ja tapahtumia kuntalaisille.

Kun kaikki tulevat kuulluksi, silloin me olemme demokratian ytimessä. Oma huoleni on, miten varmistamme, että kuulluksi tulevat kaikki. Eivät vain he, jotka huutavat kovimmin.

Yksi osa ratkaisua on usein parjattu byrokratia, jolla luodaan rakenteet, joilla edistämme demokratiaa ja osallistamista. Näin osallisuus ei ole riippuvainen henkilöistä, jotka kaupunginvaltuustossa sillä hetkellä ovat edustuksellista demokratiaa toteuttamassa.

Demokratia on kallista, se on välillä haastavaa ja aikaa vievää. Se on myös meidän strategiamme ja kansalaisvaikuttamisen kivijalka. 

Blogi on julkaistu Järvenpäämedia-sivustolla, päättäjien blogissa 12/20