Järvenpään valtuusto, Resurssiviisauden seurantaraportti
Vasemmiston valtuustoryhmä kiittää kaikkia tiekartan laadintaan osallistuneita.
Teen muutaman noston seurantaraportista.
Tiekartan esittelytekstissä todetaan:
"Resurssiviisauden kannalta keskeisinä valtuustoon nähden sitovina tavoitteina strategiassa ovat myös muun muassa vähäpäästöisen rakentamisen ja liikkumisen edistäminen elinkaari huomioiden sekä ympäristöystävällisen teknologian ja energian hyödyntäminen."
33 76 % toimenpiteistä on edennyt suunnitellusti aikataulussa vuosina 2020–2023. -tämä on merkittävää ja kertoo hyvästä suunnasta.
Ympäristökriteerejä sisältävien hankintojen osuuden mittaria ei ole vielä kehitetty ja otettu käyttöön, tätä myös meidän valtuustoryhmämme odottaa.
Lisäksi ateriapalveluihin kaipaisimme konkreettisia toimenpiteitä hiilijalanjäljen pienentämiseksi?
Muistan, kun tämä raportti oli meillä viimeksi käsittelyssä täällä valtuustossa, niin useampi henkilö, minut mukaan lukien, nosti esiin Tuusulanjärven tilan ja huolen siitä, miten saisimme järven kuntoa parannettua? Miten tekisimme sen kaltaisia päätöksiä, jotka ohjaavat siihen.
Järven kunto oli
2017–2018 huono
2019–2023 tyydyttävä
olemme päässeet huonosta tyydyttävään arvosanaan, mikä ei kuitenkaan ole riittävää
Tulevaisuudessa Tuusulanjärven kunnon parantamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia, sillä lämpenevä ilmasto saattaa vaikeuttaa valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämistä.
"Jos sateiden määrä kasvaa ja entistä suurempi osa talven sateesta sataa vetenä lumen sijaan, voi ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyä. Ympärivuotisen kasvupeitteisyyden suosimisen merkitys pelloilla kasvaa, kun lumikerros ja routa eivät suojaa maata sateen huuhtomiselta talvisin. Veden lämpötilan nouseminen saattaa myös pahentaa sinileväkukintoja pidentämällä niiden kestoa ja voimakkuutta."
Tarvitsemme järven kunnon parantamiseksi myös Tuusulan apua, eli enemmän yhteistyötä.
Tavoitetila 2030 on "Luonnon monimuotoisuuden säilymiseen panostetaan ja elinvoimainen kaupunkiluonto on turvattu."
Mittarina tässä ovat luonnonsuojelualueet, ja pohdimme ryhmässä, etteivät luonnonsuojelualueet yksinään mittaa riittävästi luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Olisko tältä osin mittareita hyvä kehittää ja vahvistaa toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamikseksi?
Raportissa todetaan luonnonsuojelualueista seuraavasti
"Luonnonsuojelualueiden pinta-ala on kuitenkin pieni Järvenpään koko pinta-alaan nähden, noin 3 %. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin, joista yksi on suojella EU:n maapinta-alasta 30 %, josta 10 % tulisi olla tiukasti suojeltu, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat luonnontilaiset metsät"
Tiivistettynä, luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla.
Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteet ovat pääasiassa edenneet hyvin kaupunkiorganisaatiossa kuten jo alussa todetaan
Järvenpäässä myös asutaan melko tiiviisti
"95% järvenpääläisistä elää 2.5 km säteellä rautatieasemasta, enintään 2 km etäisyydellä koulusta asuu 95% ala-asteikäisistä"